Verkkopalvelun ostaja
Verkkopalvelun ostajan opas voi säästää pitkälti euroja
Eli lähdetään liikkeelle ytimekkäästi kertomalla, että verkkopalvelun ostajalle on ilmestynyt opas. Ei liene ensimmäinen, mutta varmasti monelle organisaatiolle tarpeellinen tuikkivasti. Oppaaseen löytyy linkki tämän postauksen lopusta, mikä ei liene kaukana. Tosin ei tiedä vielä, kuinka paljon tekstiä irtoakaan.
Kun ostellaan isosti ja kalliisti palveluita verkkoon, niin voipi äkkiä säästää kymmeniä-, kenties satoja tuhansia lukemalla tuon oppaan; edellyttäen, että se on asiallisesti kirjoitettu. Itse en ole sitä vielä lukenut, mutta tutustuin tekijän taustoihin ja vilkaisin itse opastakin sen verran, mitä netissä oli luettavissa.
Vain verkkopalveluita ostellaan kuin sikoja säkeissä
Eräs pienehkö organisaatio teki äskettäin hankintoja sillä muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla. Tarjousten hintahaarukka työn laajuuteen nähden oli järkyttävä; noin 70 000 euroa. Kysymyksessä oli kuitenkin pienehkö verkkopalvelu ilman monimutkaisia toiminnallisuuksia. Intranettiä ja extranettiä ei nykyään voi lukea monimutkaiseksi toiminnallisuudeksi sinällään ja varsinkaan tässä tapauksessa.
Mihin muuhun hankintaa verkkopalvelun ostamista voisi verrata? Jos pyydät talopaketeista tarjouksia, niin onko odotettavissa, että joku tekee tarjouksen, joka on hinnaltaan moninkertainen edullisimpaan verrattuna? Entäs kun verrataan kulttuuria rakennusalalla tähän ns. it-alan toimintaan. Jos rakennuksella urakoitsija tekee virheitä työssään, niin laskuttaako hän myös korjauksistaan? Sinähän voit vaihtaa urakoitsijan, jos et ole tyytyväinen. Mutta jos ostat suljetun it-järjestelmän, et voi vaihtaa toimittajaa (kuten tässäkin tapauksessa).
Tässä nimenomaisessa tapauksessa saatu palvelu ja tuote oli hinnoitteluun nähden aivan liian kallis. Tuote oli sinällään aivan priimaa tavaraa, mutta ylihintaista. Palvelu taas rumasti sanottuna kusi rankasti. Projektipäällikkö eli yhteyshenkilö kirjaimellisesti katosi viikkokausiksi ja sitten palasi muina miehinä (nimenomaan miehinä, en tunne yhtään naista vastaavissa töissä, joka olisi kyennyt samaan, paljon miehiä sen sijaan kyllä). Asiakas oli aina syyllinen kaikkiin viivästyksiin. Kun jokin tuotteessa ei toiminut odotusten mukaan, korjauksista laskutettiin asiakasta, vaikka vika oli siis tuotteessa. Toimittaja oli kuitenkin suhteellisen iso alan toimija, joten olisin odottanut paljon parempaa palvelua.
Tarjouskilpailun tuloksena saatiin siis paketillinen, jos ei aivan paskaa, niin mämmille kuitenkin vivahtaa palvelua. Millainen lie tämä uusi kilpailutuslaki? Jos nyt olisi valittu hieman kalliimpi toimittaja, olisi kenties saatu parempaa palvelua. Mutta vain kenties.
Olisi selkeästi oltava verkkopalvelu, jossa voi avoimesti keskustella ja vertailla alan toimijoita. Siinä säästettäisiin veronmaksajilta pitkät pennit. Yrityksissähän vallitsee sellainen kulttuuri, että kun julkisorganisaation saa asiakkaaksi, se saa lypsylehmän aseman. Sitten tämä vielä hyväksytään asiakkaan taholta.
Näin se Suomen kilpailukyky säilyy. Eiköhän mennä vielä lakkoon kun ovat nämä palkatkin niin korkeita?
Read MoreAudi mies ja Iphone
Hyvä tutoriaali Keskustelufoorumin luomiseksi php:llä Mysql -tietokantaa käyttäen löytyy täältä.
Sitten muihin aiheisiin….
“Taas yksi idiootti siinä kommentoi”
Jossakin tietokonelehdessä oli muutama kuukaisi sitten kolumni nimettömistä kommenteista.
Eli netin demokratiaan kuuluu anonyymiteettiyden suoma mahdollisuus sellaisten henkilöiden osallistua keskusteluihin foorumeilla asiayhteyksissä, joihin heillä ei oikeasti ole niitä asiayhteyksiä. Tarkoitan, että oikeasti he eivät ymmärrä aiheesta mitään, tai motiivit keskusteluun osallistumiseen ovat hiukan hämärät. Koska emme näe kuka siellä kirjoittelee, emme voi tietää hänen mielenterveydellistä tilaansa tai ikää. Saman henkilön kommentit “in real life”, jätettäisiin omaan arvoonsa. Tämä tekee kommenttien lukemisesta hiukan haasteellisempaa, mutta totta kai typerät kommentit ovat aina typeriä kommentteja, esittipä ne kuka tahansa. Arvailujen varaan jää, miksi keskusteluun on ylipäätään osallistuttu.
Monestihan nuoret osallistuvat varsinkin teknologiafoorumeilla keskusteluun. Heille laitteet ovat hyvin tärkeitä, koska esimerkiksi matkapuhelin on heidän tärkein omaisuutensa ja merkittävät tekijä identiteetin rakentamisesta. Heistä ehkä sitten kasvaa niitä samoja henkilöitä, jotka vanhemmiten puolustavat omaa ajokäyttäytymistään (esimerkiksi turvavälien noudattamatta jättämistä) foorumeilla nimimerkillä” Audi-mies”.
Juuri häiriintyneet yksilöthän ovat juuri niitä, jotka onnellisena uudesta demokratiassa ovat äänessä monilla ns. tavallisen kansan foorumeilla.
Oikeastaan nimettomänä kommentointi pitäisi poistaa; kun puhutaan omalla nimellä, pysyvät jutut paremmin aisoissa.
Lue lisää aiheesta vaikkapa Tietokonelehden sivuilta
Read MoreLisää Joomla! lätinätä
Adminpraiselta on tulossa uusi Joomlan admin sivupohja Stainless. Henkilökohtaisesti minulta meni vuosia, ennen kuin tajusin, että tämä hallintapuoli on oikeastaan aika huono. Olen testaillut jonkin verran eri pohjia, mutta päätynyt lopulta pitämään vakiopohjaa. Stainless vaikuttaa ihan hyvältä, ilmainenhan se ei ole.
Joomlaa pilveen
Joomlapack on nykyään Akeebabackup syystä tai toisesta. Akeeba Backup Professional kustantaa 30 euroa, mutta sen saa asentaa niin moneen domainin kun haluaa. Open Source Support Deskillä on tutoriaali, jossa Joomla-sivusto pakataan ja siirretään Amazonin pilveen. Sinällään pilveen varastointi vaikuttaa varsin edulliselta. Mutta monella webhotellilla on sen verran hyvät varmuuskopiointisysteemit, että itse en näe tätä operaatiota tarpeellisena. Ainoastaan mielenkiintoisena testinä. Kaikkeahan on kokeiltava, paitsi siskoa ja kansantanhua.
Read MoreCSS sprites
Ensimmäiset nettisivuni sisälsivät paljon grafiikkaa viipaloituna Fireworksilla ja paketoituna komeisiin taulukoihin. Jokaisella sivulla oli tietenkin omat taulunsa. Css-tiedostokin saattoi löytyä, mutta sekin oli Dreaweaverin automaattisesti luoma ja sisälsi ainoastaan tiedot taustakuvasta. Julkaisujärjestelmistä ei ollut tietoakaan. Tunsin ainoastaan Flashin, mutta sen avulla en osannut hakea tietokantoja tai muita datalähteitä.
“Jotkin mainostoimistotkin tekevät vielä sivustonsa noin, paljon vaivaa ja tehotonta työnkulkua. Puhutaankin mummosivuista.”
Kehitys kehittyy
Olen tässä männävuosina ihmetellyt näitä spriteja, kun ovat vastaan lennelleet, että mistä tekniikasta lie kyse. Sitten käytin viime talvena ensi kerran (sen suuremmin pohtimatta) eräässä valikossa vastaava jippoa. Olin niihin törmännyt maailmalla ja siksipä sovelsin käytäntöön myös minä. Nyt sitten kun Joomlartin uuden sapluunan (t3-framework) mukaisen sivuston asensin ja modasin asiakkaalle sopivaksi, päätin tarkemmin tutustua tähän keijukaiseen eli css-spriteen. (Tässä olisi tietty hyvä ajankohta jatkaa tai vihdoinkin kunnolla aloittaa tutoriaali mobiilisivustoista, kun tämä uusi sivupohja tunnistaa mobiililaitteen ja tarjoaa sille eri version sivustosta.)
Css sprite ei ole kuvien keiju
Olette varmaan itsekin herra takapenkissä rouvan vieressä, törmännyt valikoihin (kuten itsekin tein), että kuva hiirellä osoittaessa vaihtuu. Ja että tekniikka on toteutettu javascriptien sijaan css:llä. Eikä siinä vielä kaikki, tarkemmin tutkiessa on paljastunut, että vaihtuva kuva onkin vain yksi ja sama, osa siitä tuntuu olleen piilossa. Miksi ihmeessä näin? Jo koulussa opetettiin käyttämään pieniä kuvia. Ja painotettiin myös kuin veitsellä viipaloimaan ne palasiksi.
Nyt, tämä se on uusinta uutta (vaikka onkin jo vanha tekniikka, netissä ei mikään ole uutta vaan auttamattomasti eilistä); useiden pikkukuvien sijasta voitkin yhdistää kuvasi yhteen isoon. Luin tuolta, että alkuperä tällaisella tekniikalla on miekka ja kilpi aikojen tietokonegrafiikka ja peliteollisuudesta. Nopeampaa oli hakea yksi kuva muistiin ja näyttää siitää tarvittava osa kerrallaan, kuin joka kerta noutaa uusi kuva muistiin. Ja tätähän allekirjoittanut muuten joskus ihmettelikin tutkiessaan peligrafiikoita, että miksi ne ovat näin. Muistaakseni Civilization 2 aikoja olivat ne. Vilkaiskaapa sen tiedostoja ja todetkaa minun taas kerran olevan väärässä.
Näinpä siis toimitaan myös netissä. Nouda yksi kuva, johon tarvittavat grafiikat on yhdistetty ja näytä vain kulloinkin tarvittava viipale. Vaikka luulisi, että pikkukuvien käyttäminen on nopeampaa, niin eipä olekaan. Sivu latautuu kuva kerrallaan ja jokainen kuva vaatii oman http-pyyntönsä.
Täältä löytyy simppeli tutoriaali tekniikasta ja tekstini enkunkielinen lähde. Sivulta löytyy myös linkki Sprite me sivulle, jossa on mielenkiintoinen vimpain helpottamaan tekniikan toteuttamista käytännössä.
Näin ikkään. Hyvää päivän jatkoa.
Read More960 grid “framework” virtaviivaistamaan sivupohjiesi tekemistä
Ehkäpä 960 grid sopii sinulle? (Ostos-tv avaus).
Sunnuntaisia huomioita
Kokeilin kesän aikana Photoshop Cs4:ää. Se oli aivan karmea tehosyöppö ja saa jäädä “hyllyyn”. Pärjään aivan loistavasti vanhalla photarilla.
Eilen oli tarkoitus siirtää asiakkaan kuvia palvelimelle ja kytkeä ne galleriakomponentin näytettäväksi. Jostakin ihmeellisestä syystä, tämä ei onnistunut. Vistan eräs ärsyttävistä piirteistä on se, että tiedostopäätteitä ei näytetä. Kun käyttöjärjestelmä tehdään amerikkalaisille kotiäideille, tämä on ihan ymmärrettävää. Mutta kun näillä pitäisi töitäkin tehdä. Olin joskus aiemmin tekevinäni muutoksen asetuksiin, että tiedostopäätteet näytetään, mutta taas ne tuntuvat kadonneen. Huomasin nimittäin, että mäkki käyttää tiedostopäätteissä ainakin jpg-kuvien kohdalla ISOJA KIRJAIMIA. En muuten pidä mäkinkään käyttiksestä, sain siitä lehtitöissä tarpeekseni. Onhan näissä hyvätkin puolensa, mutta saahan sitä valittaa 
Joka tapauksessa tiedostopäätteet saa näkyviin ohjauspaneelista ja valitse perinteinen näkymä, niin näet heti kansion asetukset -kuvakkeen. Sieltä välilehti Näytä ja rullaat alas ja kohta piilota tunnettujen tiedostotyyppien päätteet -kohdasta ruksi pois. Toivottavasti lyyti nyt kirjoittaa.
Read More