Ja Jumala loi netin (artikkelin versio 2)
Ihminen on nerokas matkija, mikään muu eläin ei pysty siihen samalla tasolla. Matkimme ja välitämme viestejä, toimintamalleja ja tapoja. Kopioimme viestejä, joskus geeniemme kustannuksella, joskus avustaaksemme niitä. Viestit voivat olla sävelmiä, joita hyräilemme, vitsejä, juoruja, ruokareseptejä, rakennusohjeita.. Moniko kertomasi viesti on tärkeä sinulle tai kuulijalle? Siis oikeasti tärkeä tieto, joka parantaa mahdollisuuksianne selviytyä tässä kovassa maailmassa? Suurin osa viesteistämme taitaakin olla vain viihdettä, joskus tosin “tärkeän asia” -leimalla varustettuna.
Olemme kauan välittäneet viestejä, toisinaan siis oman etumme (varsinkin biologisen) kustannuksella. Viestien itsensä avulla olemme kehittäneet keinoja viestiä tehokkaammin; ääntelyillä, viittoen, elehtien, ilmeillen ja lopulta puhuen. Viestin muuttumattomuus vaati tallennuskeinon, puhuminen muuttaa viestiä ja se kopioituu huonosti, on herkkä katoamaan. Tallennuskeinoja on ollut jo kauan; kirjoittaminen, erilaisten esineiden valmistus jne. Viesti mysö kopioituu tällöin tarkemmin. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että esineetkin ovat viestejä ja niiden yhdistelmiä?
Järki ja tunteet
Emme synny tähän maailmaan täysin ilman viestejä. Tuomme mukanamme luontaiset viestielementit, jotka ovat esiohjelmoituina geeneissämme. Näiden viestien avulla herätämme hoivavietin holhoojissamme ja yhteisömme jäsenissä. Olemme kuitenkin vailla kielellisiä ajatuksia, joita alamme omaksua myöhemmin geenien omien viestien ohjatessa aivojen kehittymistä. Tunteet meillä on ja ne ovatkin tärkeässä asemassa ollen se hardware, jonka varaan kielellinen software rakentuu. Tunteet asettavat viitekehyksen, jonka sisällä valitsemme juuri ne ajatukset ja ideologiat, jotka sopivat meille parhaiten.
On olemassa monia syitä, miksi toiset viestit menestyvät ja toiset eivät. Ihminen on luonnostaan jäljittelijä, tunteet antavat hänelle myös kyvyn valita. Tunteisiin vetoavat ajatukset ja ideologiat tarttuvat ja leviävät siten hyvin. Ihminen havaitsee ja muistaa asioita tietynlaisilla mekanismeilla, jotka ovat meille yhteiset. Jos kopioituja hyödyntää näitä mekanismeja oikein ja jos kopioituja sisältää itsessään suoranaisen käskyn itsensä kopioimisesta ja levittämisestä, on se maksimoinut mahdollisuutensa säilyä hengissä.
Symbolien metsässä kasvaa toinen todellisuus
Systemaattisen järjestelmän kehittyminen viestin kopioimiseksi oli siis välttämätöntä aivan kuten geeneilläkin on dna ja lähetti rna. Symbolien käyttö kehittyi kirjoitukseksi asti ja yhteiskunnan monipuolistuminen mahdollistui. Maanviljelys teki metsästäjäkeräilijästä paikallaan pysyvän ihmisen, joka oli erittäin riippuvainen kyvystä ennustaa esim. vuodenaikojen mukanaan tuomia vaihteluja. Oli tehtävä kokonaan uudenlaisia keskinäisiä sopimuksia, kommunikointi monimutkaistui. Suullinen viestintä oli lopulta riittämätöntä. Tästä kaikestä viestintä sai sysäyksen ja otti nopeasti jättimäisiä harppauksia. Pian vapaata ihmistä kahlitsivat lait, uskonnot, sopimukset. Yksittäisistä viesteistä olikin rakentunut monimutkaisia järjestelmiä, jotka hallitsivat ihmistä. Sopimus oli kuitenkin kahden kauppa, molemmat tarvitsivat toisiaan.
Tätä linjaa on hyvin helppo seurata eteenpäin. Keskenään kilpailevat viestijärjestelmät ja rakennelmat ovat kulkeneet alati mukanamme ja vieneet ihmistä milloin minnekin. Viestille kehittyi mukavia välineitä ensin paperin, sitten kirjapainotaidon myötä. Kirjapainotaito vapautti viestin kulkua, seuraavaan askeleeseen meni satoja vuosia. Tieteellisen viestijärjestelmän ottaessa sijaa uskomuksiin perustuvalta, hyvä ja paha teollinen vallankumous loi uusia paineita keksiä nopeampia tapoja kuljettaa tietoa. Syntyi lennätin, pian puhelin ja lopulta radio. Ääni siirtyi nyt kauas, elokuvatkin piirtyivät valkokankaalle ja valokuvat filmille. Eihän tämä riittänyt kuitenkaan alkuunsa. Viesti oli vielä kömpelö, se tarvitsi kaikkeen ihmisen apua.
Kuka tai mikä tästä valtavasta kulttuurillisesta painolastista hyötyy? Siitä ylimääräisen kulttuuriaineksen massasta, jota kannamme mukanamme ja johon käytämme hirveästi energiaa; aivan turhaan.
Alttari jokaiseen kotiin
Television piti olla kansakunnan sivistäjä. Keksijät eivät kuitenkaan tunteneet sosiaalibiologian perusteita. Monimutkaiset järjestelmät, taloudelliset ja sosiaaliset loivat pian omat sääntönsä. Televisiosta tuli viihdettä, joka kodissa oli katodiputkien ja elektronitykin muodostama “pimeyden alttari”. Mutta ei sivistyksen takia, ihan vaan huvin vuoksi. Joka ikinen päivä sadat miljoonat ihmiset kokoontuvat olohuoneeksi nimittämäänsä viestikeskukseen ja palvovat valkeaa valoa hohtavaa lasista kuutiota. Miten ajattelette tämän hyödyntävän geenejämme?
Viestit olivat saavuttaneet valonnopeuden ja rakentaneet keskitetyn verkoston. Niillä oli pääsy lähes jokaiseen kotiin. Koko maailma silmänräpäyksen päässä. Mutta viestiparka oli kuitenkin vielä täysin riippuvainen ihmisestä. Sillä ei ollut minkäänlaista kykyä muuntua ja kopioida itseään autonomisesti. Mutta jotakin oli tekeillä IBM:n laboratorioissa; tietokoneohjelmat olivat syntyneet.
Ja lopulta, hyvät naiset ja herrat; Internet
Olemme kaikki lukeneet netin historiasta, yliopistojen verkoista, Arpanetista jne. Virtuaalisuus ja kybertodellisuudet olivat 90-luvun kuumia perunoita. Mutta niiden lähtökohdat ovat selkeästi väärät. Ne olettavat, että internet on ihmistä varten.
Netti on tiedonvälityksen merkittävä askel. Voimme seurata jalanjälkiä taaksepäin television, radion, lehdistön, kirjapainotaidon kautta aina elekieleen asti. Väliin jää paljon muutoksia ja metamorfooseja. Netti on monimutkaisen kehityksen tulos ja eri viestintävälineiden yhdistelmä. .
Internetin tuleminen oli väistämätöntä. Viestin kehittyminen vaati alustakseen kokonaan uudenlaisen foorumin ja viesti alkoikin kiivetä nopsaan evoluution kierteisiä tikapuita. Tiedämme, että oleellista haarautuvilla reitillä pärjäämisessä, on kopioitumiskyky. Viestin seuraava askel on itseään monistava ohjelma, jota kutsumme tietokonevirukseksi. Tämä on viestin toistaiseksi mittavin askel kohti riippumattomuutta ihmisestä.
Internet on alkeelliselle viestille alkeellinen maailma. Mutta se on kuitenkin sille ensimmäinen maailma, jossa se voi toimia jokseenkin autonomisesti.